torstai 31. heinäkuuta 2014

OB-Piippo Strikes Back

Torstaina kuluneen viikon kaavan mukaan heti aamusta Vermoon. Nieminen tuli intoa uhkuen radalle ja aloitusheitot pajautettiin klo 7:30. Peli eteni sujuvasti ja vaikka Niemisen kierros jäi eilisestä, miehen perusheitot paranivat rata radalta. Varokoon muut...

Draiveri, pari midrangea ja putteri matkassa...

Keli oli eiliseen verrattuna säyseämpi
Sami läksi minulle tuntemattomaan huoltopalveluun, eli parturiin ja jäin odottelemaan seuraavaa päänahkaa Frisbeelaukun hihnoihin kiinnitettäväksi..

Paikalle tuli yön yli levännyt nälkäinen nuorimies...
Ari hamusi revanssia eilisestä murskatappiosta, mutta etuysi mentiin miehen hämmästykseksi rinta rinnan vuoron perään paareja viskoen. Ysi radan jälkeen tilanne oli kutkuttavasti tasan +9 molemmilla.

Takaysi löi Lehtosta halolla päähän. Joka puu tuli tutuksi...
Arpon odotus palkittiin kun eno alkoi paiskimaan muovilättyjä kuin sokeiden savikiekko-ammunnoissa Padasjoella. Ei ollut niin leveää rataa, jonne kiekon olisi saanut jäämään sisään, ja kaikki puut olivat miehen parhaita kavereita. Voihan turkaisen tulimmainen!

No tosiasiassa palasin omalle tasolleni ja kierroksen lopputulos oli kuitenkin miellyttävä 84. Rupesi enolla puntti tutisemaan kun alkukierroksen onnistumiset yllättivät itsenikin... Ari tikkasi kauden parhaimpansa 77.


No ei siinä suurempia selittelyitä tarvittu, vaan suunta kodin kautta Melumäelle. Piipahdin mummilla ruuvamassa pesukoneen vaateriin, kun tuo hyppeli tarpeettoman innokkaasti muorin perässä lingotessaan. Tiirailimme myös Äiteen uutta tablettia ja annoin muutaman maltillisen vinkin aiheesta (eri asia on tietysti, moniko lause tarttui äiteen oppimis-kiintiöön..;-) On muuten mielenkiintoista, kuinka 80+ äitini osaa tietotekniikkaa paremmin, kuin ystäväni Sauli...

Nyt olen Melumäellä, mallasta lasissa ja katse metsänlaidan puustoissa, jotka huhuilevat minua leikkimään sahamiestä ja klapihippaa...

keli on raikas ja ajoin aurinkokin moikkailee.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

OB-Piipon Painajainen..

Keskiviikon tunnelma oli aamusta sumuinen ja hieman painostava. Soitin eilen Niemisen Samille ja sain miehen mukaan aamuiselle Vermo kierrokselle.

Oli mukava kiertää kaverin kera muutaman individualismi päivän jälkeen. Samista kuoriutui nopeasti erittäin potentiaalinen kiekkomies, eli peliseuraa on varmasti jatkossakin.



Saimme kierroksen tehtyä vartin vaille kymmeneltä, ja seuraava paisti olikin odottamassa lähtö paikalla.

Ari tuli Kivenlahdesta asti polkien haastamaan enonsa ja Polkon, joka valitettavasti jäi kiinni duunihommiin, eikä päässyt näyttämään taitojaan.
 


Kierros lähti liikkeelle Arin käsikirjoituksen mukaisesti, mutta heti kakkosella eno rusautti paarin, jättäen pikku-Arpon tähtäilemään drop-zonelta..
 


Lopun matkaa mentiin peräkanaa, kunnes 12 väylällä sääm kiskaisi uskomattoman birdyn puolesta väylästä. Ari oli murskattu.
 

Loppu lukemat 84-85 vanhuksen hyväksi (+sovimme enolle vieläpä 10 tasoituksen..).
Arin fiilikset paistavat hyvin valokuvista.. Melko epäurheilijamainen asenne, mr Piippo!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Meidän isi tekee teidän äitien lapset..

..viitaten sarkastisesti Saarioisten mainokseen, eli Laardi Lehtosen murkina-politiikka on: pata lämpenemään ja jauhis sipulin kera ruskiaksi..

Päälle vieressä haudutetut vihannekset ja törppö pippurista ruokakermaa.. Mmmm..

3\4 osaa setistä pakkaseen. Tarjoilu makoisan salaatin kera. Jälkkäriksi viinirypäleitä.

Ok.. Hieman Vina Maipoa ja pari purkkia mallasta saa ihmeitä aikaan.

Huomenna Vermoon taas aamusta ja siitähän se päivä taas liukenee etiäpäin. Nice.

Varhainen Mato Linnun Nappaa..

Tiistai jo menossa ja eilisen kaavan mukaan viideltä ylös, aamukahvit partsilla ja Vermon fg-radalle.

Kaksi kierrosta kiekkoja pesään paita märkänä, kymmeneltä kotona, varustus nyrkkipyykin kautta kuivamaan ja salaattia naamariin.

Kohta tekemään reklamaatiota tabletista, joka alkoi eilen temppuilemaan isosti; kosketusnäyttö ei tottele ja tekee omia painalluksiaan.. Saas kattoa, kun vuoden takuu on juuri mennyt umpeen..

Raakaa Peliä Peikkometsässä

Päätimme kiertää tutumman ja valmiimman frisbee-radan lauantain päiväpuhteiksi.
 
Peikkometsän kierros oli antelias Lehtoselle, kun sovimme Salen kanssa oikeat tasoitukset (sääm 10). Noora ja Tapsa kävelivät mukana, spottailivat OB:t sekä muut karkukiekot ja ottivat muutamia mainioita kuivia väylien varrelta.
 
Saulin etukeno-kurkotus ei tuottanut haluttia lopputulosta..
 
Noora hämmästelee enonsa epävireisyyttä.
Mieheltä taittui selkäranka (olikohan se) kymppi väylällä, jossa Mr Polkko heilautti kylähullun (kh) elkein pari perättäistä ob:ta ja se oli sitten siinä.
Salen onnistuneempi putti lieventää fiilareita
Lopputulos sale 70 ja sääm 70 (-10). Radan par 54.
 
Möksälle kun päästiin, oli paita siinä määrin märkä ettei järveen tarvinnut houkutella. Otimme Norpen kanssa uimarenkaat ja plootrasimme selällä pitkän kaavan mukaan.
Läski kelluu todistetusti.. Noora tarvii uimarenkaan..;-D
 
 
 
Sitten läksimme koko populaatio läheiselle taukomajalle (tai laavulle). Tie oli luvattoman heikossa kunnossa, joten kaikkien piti istua keveästi hieman penkkien yläpuolella, ettei auton pohjalevyt olisi jääneet matkalle. No onneksi Huyndai kestää pienet vastoinkäymiset helposti...
 

Majalla maistui makkarat ja nokipannukahvit. Koira eli Nuno sai myös hivenen virtapiikkiä maiseman vaihdosta, kun mökillä vanhuksen mielipaikka on varjoisassa rappusten alustassa.

Sitten mökille takaisin ja pöperön valmisteluun. Illalla pelasimme vielä jännittävän Alias pelin, jonka voiton vei Nooran joukkue. Äitinsä yritti johdosta huolimatta kaikkia mahdollisia vilppejä ja vastustajien häirintää, mutta miehet myönsivät jalosti häviönsä.
 
Ilta jatkui pikkutunneille ja yökin oli selvästi kuumempi, toisin sanoen hikoilua lakanoissa. Sunnuntain sää jatkui samaan mallin, ellei hieman kuumempana..

Aamulla järven reunaa kiersi erittäin tumma pilvi, joka myös satoi ja salamoi mennessään. Meidän kohdille sateita ei ropissut, mutta radio kertoi Kuopion tulvineen..

Koska kuljettaja oli ennakoinut kotimatkustuksen järkevästi annostellessaan illan virvokkeita, pääsimme kotia kohti hyvissä ajoin yhdeltätoista. Pysähdykset Toivakassa (jossa perinteinen grilli on muuttunut pettymykseksemme lounasravintolaksi ollen la-su kiinni) ja Tähtihovilla Heinolassa, missä palkitsimme itsemme jäätelöillä.


Loppuillan pyykkikone lauloi kotona ja katse seuraavaan lomaviikkoon..

Itse heräsin maanantaina hävyttömän aikaisin, hörppien aamukahvit vielä miltei hämärassä ja lähdin itsekseni kiertämään talin kiekkorataa jo ennen kahdeksaa. Pari kierrosta ja paita aivan märkänä. Mutta hyvä fiilis ja nyt voi naattia muutaman huurteisen parvekkeella.

Loma Jatkuu...

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Heinäkuun Kuopio Tour

Kalibroidaan pitkästä aikaa omakin blogi kuntoon, kun pääasiassa on tullut kirjoitettua mökkiasioita Kaakan installaatioon..

Eli perjantaina lähdimme Kuopiota kohden kolmisin (Sale, Sääm ja Tappis) mökin maisemat mielessä.

Keli oli mitä mainioin ja onneksi Huyndaissa on helpottava ilmastointi, sillä lukemat kipusivat viikonlopun aikana yli kolmenkymmenen. Piipahdimme ennen mökkiä Kuopion uudella frisbee-radalla Huuhanmäellä, mutta kierros jäi kesken todetessamme väylien olevan liian kesken ja kelin liian kuuman.. Suunta siis Petäisen rannalle mökkihommiin.

Asetuimme nopeasti taloksi ja alkoi evään kasaaminen. Sauli taituroi vartaat muurikalla ja minä sohelsin salaatin. Syömisen jälkeen katseet saunan lämmitykseen ja dippailimme itseämme sopivin väliajoin järven "raikastavassa" syleilyssä.

Noora ja Nuutti olivat myös matkassa, kuten Katja ja Harrikin, joten ilta kului mukavassa seurassa tarinavuoroista taistellen.

Heräilimme aamuun hyvissä ajoin kun aurinko aloitti päivän työnsä.

  

Vesilinnut tervehtivät mökkeilijöitä kunnioitettavan läheltä jatkaen matkaansa eteenpäin.

Lauantain päiväohjelmassa on frisbeetä, piipahdus kauppaan, sekä laavukäynti muun perus setin lisäksi...